Hujalanmylly

Hujalan mylly on hyvässä kunnossa. Kuusenhaon ja Karkauksen myllyn ohella se on ainoa, jossa rakennus on säilynyt. Vuonna 1847 paikalla pidetyssä katselmuksessa todettiin vanha kotitarvemylly käyttökelvottomaksi. 1851 annettiin rakennusoikeus Michel Andersson (Mikko Antinpoika) Ollikaiselle Kingijärven koskeen. Koski saatiin perata niin, että putouksesta tulisi 6 jalkaa korkea (n. 1,8m). Lisäksi, niin kauan kun mylly on pystyssä on kyläläisten saatava tulliton kotitarvajauho (myllytulli=välillinen vero, jota suoritettiin myllyyn jauhettavaksi viedystä viljasta). Hujalan suvun omistuksessa mylly on ollut yli sata vuotta.1900-luvun alkupuolella on mylly varustettu turpiinilla ja sen avulla on oma 1920-luvulla talo "ylellisesti" varustettu sähköllä saunaa myöten. Veden ja turpiinin avulla on talossa puitu, pyöritetty sirkkeliä, raamisahaa ja pärehöylää. Viljan jauhaminen jatkui 1960-luvulle saakka. Muistitiedon mukaan on Oiva Hujala käyttänyt myllyä vielä 1970-luvun alussa. (Tiedot Vappu Hujala). Veden virtaama 0,2m³/s, putouskorkeus 4,1m, kosken pituus 100m.

[Valokuva 2001]

Vaakasuorasta akselista saadaan voimaa m.m höylälle ja sahalle. Pystysuoran akselin hammaspyörällä on puiset hampaat.

(Valokuvat syyskuu 2010)